Kankaanpainanta

Kankaanpainanta itsearviointi

  (kuviointikokeiluja)

Kuviointikokeilut

Haastavaksi koin aluksi kiireen ja sen miten siihen itse reagoin, koin olevani hyvinkin ruosteessa aluksi, mutta se varmaan johtui 17 vuoden opiskelutauosta ja vaati vähän totuttelua toimia isossa ryhmässä, kun on tottunut tekemään yksin ja hissuksiin omat kokeilunsa. Olin aluksi hiukan arka tarttumaan toimeen ja jäin heti aluksi vähän jälkeen toisista.  Seuraava vaihe oli kiire ja hösellys, sekään ei ollut hyvä idea. Kurssin myötä rohkeus kokeilla eri materiaaleja ja tapoja kasvoi ja nyt tuntuu että alkukankeus on poissa ja olen jälleen reipas koululainen.  Olisin toivonut että olisin pikkuisen enemmän kiinnittänyt huomiota väreihin ja kuvioiden sommitteluun eri kokeiluissa, koska nyt vähän nolottaa laittaa kansioon niitä hiukan vasemmalla kädellä takaviistoon tehtyjä kankaita, mutta vaikka ne eivät nyt ihan esteettisesti silmää miellytäkään, niin kyllä niistä nyt sitten idean muistaa ja tekniikan. 

Värien sekoittaminen

Värikarttaa en nyt alkanut tekemään, koska ehdin sekoittaa kurssin aikana neljä väriä ja vain kahdesta minulla on tallella tarkka resepti.  Mutta ne kaksi viimeistä, jotka sekoitin toi onnistumisentunteen! Ja niistä kahdesta on nyt ne reseptit tallessa, eli jatkossa voin tehdä niitä uudestaan ja näin ollen kyllä ymmärsin huolellisuuden ja reseptien kirjoittamisen tärkeyden ja tulen kiinnittämään siihen jatkossa huomiota, mikäli vielä pääsen kankaanpainantaa tekemään.

Seulan rakennus ja valotus

Valitsin itselleni kaksi pientä seulaa rakennettavaksi, koska koin että minulle on näin vasta-alkajana helpompi käyttää pientä seulaa, kuin suurta.  Seulakankaan laittaminen oli alkuhirvityksestä huolimatta mielestäni kuitenkin ihan helppoa, paineilma niittipyssy kyllä vistotti ja mieluummin käytin sitä ihan perinteistä nitojaa. Eniten siinä kai pelotti, että niittaa vahingossa kaverin käteen, kun hän pingotti kangasta. Valotusemulsion levitys tuntui ensimmäisen seulan kohdalla hankalalta, mutta kun siitä selvisi hengissä, oli toisen seulalle valotusemulsion levittäminen ihan helppo nakki. Kuvan valottaminen seulalle oli helppoa ja onnekseni onnistui ihan hyvin. Kurssi antoi hyvin rohkeutta kokeilla tätä jatkossakin, mikäli mahdollista. Omin päin en varmaa olisi ikinä uskaltanut tuollaista lähteä kokeilemaan.

valmis sisustustekstiilikangas, painettu kuvio pellavalle

valmis sisustustekstiilikangas, painettu pellavalle

Kaksi sisustustekstiiliä -tehtävänanto

Aiheeksi annettiin kaksi sisustustekstiiliä, toisen oli oltava tyyny ja toisen sai valita itse. Ideointini lähti käyntiin kotini lähellä olevalta metsäpolulla, jota ramppaan monta kertaa viikossa. Siellä huomioni kiinnittyi laavun lähellä oleviin jäkäliin, luppoihin, naavaan ja sammaleeseen.  Keksin tehdä tyynyn ja verhot laavulle, piirsin luonnoksia kotona ja metsässä. Luonnoksia tuli paljon ja niiden tekeminen oli mielestäni tosi innostavaa.  Kuva lähti elämään omaa elämäänsä ja jossain vaiheessa kuva alkoikin saada liekomaisen muodon, se oli ihan hauskaa, koska sielläpä sitä polun varrella kiemurteleekin. Pian kuitenkin idea verhoista laavulla alkoi tuntua tyhmältä ja siirsin ajatukseni pihapiiristä löytyvään vanhaan Viljamakasiiniin ja Myllyyn, joissa meillä on majoitustiloja.  Sinne materiaaliksi valikoitui luontevasti värjäämätön pellava, jota meillä satumalta olikin jo kotona ja se materiaalina sopi mielestäni hyvin metsäaiheeseen ja majoitustilojen luonteeseen.  Ja tyynylle pariksi päätin sitten vähän tylsästi tehdä toisen tyynyn, mutta eri kuvioilla. Minulla ei ole juurikaan ompelukokemusta, siksi olikin sitten helpompi miettiä kahta samanmallista tuotetta. Hykertelin mielessäni, kun värit tuntuivat onnistuvan, kun testasin niitä ensimmäisen kerran pellavakankaalle.  Harjoittelin kohdistusta jatkuvaan kuvioon, se tuntui aika haastavalta, mutta kun keksin siihen omia pieniä jippoja, niin sain kuvat osumaan lähes sinne minne tarkoitinkin. Tuollainen kohditusasia varmaan hioutuu kokemuksen myötä, silmä oppii katsomaan ja käsi kohdistamaan, kun tulee harjoitusta tarpeeksi.

Materiaalilaskelma

Materiaalilaskelma olisi ollut paljon helpompi tehdä, mikäli olisin mitannut kankaan, tiennyt sen hinnan ja punninnut kuinka paljon käytin oikeasti painopastaa. Mutta koska näitä en voinut tarkistaa täältä kotoa käsin, niin sitten tein materiaaliARVIO-laskelman, etsin vastaavan kankaan hinnan netistä, muistelin kankaan koon huitomalla käsilläni sitä eteeni ja mielikuvittelemalla. Painopastaa ja väriä valmistin 9dl, mutta arvioin käyttäväni sitä vain puolet. Jatkossa kirjaan kaiken ylös jo tekovaiheessa, ettei tarvitse niin paljon veikkailla kotona. Mutta tämäpä olikin opettavaista näinkin.

 

Itsearviointi

Itsearviointi oli minulle ihan uusi juttu, sitä ei ollut silloin muinaisuudessa, kun opiskelin. Oli kritiikkipäivä kyllä kurssin jälkeen, mutta se tapahtui suullisesti, silloin menetelmäni oli haukkua oma työni, koska pelkäsin niin paljon kritiikkiä ja arvostelua, että yritin sanoa kaiken kamalan itse, ennen kuin toiset ehtivät. Muistan että eräs opettaja sanoi minulle silloin, että kyllä ihmisen pitää itse seistä omien töidensä takana, silloin toivoin vain että olisin voinut seistä niiden edessä, ettei kukaan näkisi niitä. Nyt jotain on muuttunut, omat työt eivät hävetä niin kauheasti! Olen saanut sen verran rennomman otteen, että kritiikki ei niin hirvitä, tosin nämä työt ei ole sydänverellä vuodatettuja taideteoksia, joten siinä on eroa, kun ei ole niin pala sielua arvostelun alla. Ja ehkä tässä elämänvaiheessa on jo todennut että harvat maailmanloput ovat maailmanloppuja ja olen nyt aikuisena ihmisenä oppimassa, en todistamassa tekemällä jotakin olevani joku, kuten silloin lapsosena. Itsearviointia tehdessäni kurssin anti, oma oppiminen ja tulevaisuuden toiveet ja visiotkin selkiytyivät, joten oikein hyvä Uusi Juttu tämän kirjoittaminen, vaikkakin olisi ehkä voinut olla vähän virallisempi. Mutta näillä mennään nyt.

(tämä oli kurssiin kuuluva itsearviointini, mun elämän ihan eka itsearviointi, jatkossa nämä ovat varmaankin vähän lyhempiä... Opettajana meillä oli Ulla Lapiolahti ja hän loi hyvän hengen oppimiseen ja kokeiluun meidän kurssille)