Kankaanpainanta itsearviointi
(kuviointikokeiluja)
Kuviointikokeilut
Haastavaksi
koin aluksi kiireen ja sen miten siihen itse reagoin, koin olevani hyvinkin
ruosteessa aluksi, mutta se varmaan johtui 17 vuoden opiskelutauosta ja vaati
vähän totuttelua toimia isossa ryhmässä, kun on tottunut tekemään yksin ja
hissuksiin omat kokeilunsa. Olin aluksi hiukan arka tarttumaan toimeen ja jäin
heti aluksi vähän jälkeen toisista.
Seuraava vaihe oli kiire ja hösellys, sekään ei ollut hyvä idea. Kurssin
myötä rohkeus kokeilla eri materiaaleja ja tapoja kasvoi ja nyt tuntuu että
alkukankeus on poissa ja olen jälleen reipas koululainen. Olisin toivonut että olisin pikkuisen enemmän
kiinnittänyt huomiota väreihin ja kuvioiden sommitteluun eri kokeiluissa, koska
nyt vähän nolottaa laittaa kansioon niitä hiukan vasemmalla kädellä
takaviistoon tehtyjä kankaita, mutta vaikka ne eivät nyt ihan esteettisesti
silmää miellytäkään, niin kyllä niistä nyt sitten idean muistaa ja tekniikan.
Värien sekoittaminen
Värikarttaa
en nyt alkanut tekemään, koska ehdin sekoittaa kurssin aikana neljä väriä ja
vain kahdesta minulla on tallella tarkka resepti. Mutta ne kaksi viimeistä, jotka sekoitin toi
onnistumisentunteen! Ja niistä kahdesta on nyt ne reseptit tallessa, eli
jatkossa voin tehdä niitä uudestaan ja näin ollen kyllä ymmärsin huolellisuuden
ja reseptien kirjoittamisen tärkeyden ja tulen kiinnittämään siihen jatkossa
huomiota, mikäli vielä pääsen kankaanpainantaa tekemään.
Seulan rakennus ja valotus
Valitsin
itselleni kaksi pientä seulaa rakennettavaksi, koska koin että minulle on näin
vasta-alkajana helpompi käyttää pientä seulaa, kuin suurta. Seulakankaan laittaminen oli
alkuhirvityksestä huolimatta mielestäni kuitenkin ihan helppoa, paineilma niittipyssy
kyllä vistotti ja mieluummin käytin sitä ihan perinteistä nitojaa. Eniten siinä
kai pelotti, että niittaa vahingossa kaverin käteen, kun hän pingotti kangasta.
Valotusemulsion levitys tuntui ensimmäisen seulan kohdalla hankalalta, mutta
kun siitä selvisi hengissä, oli toisen seulalle valotusemulsion levittäminen
ihan helppo nakki. Kuvan valottaminen seulalle oli helppoa ja onnekseni
onnistui ihan hyvin. Kurssi antoi hyvin rohkeutta kokeilla tätä jatkossakin,
mikäli mahdollista. Omin päin en varmaa olisi ikinä uskaltanut tuollaista
lähteä kokeilemaan.
![]() |
valmis sisustustekstiilikangas, painettu kuvio pellavalle |
![]() |
valmis sisustustekstiilikangas, painettu pellavalle |
Kaksi sisustustekstiiliä -tehtävänanto
Aiheeksi
annettiin kaksi sisustustekstiiliä, toisen oli oltava tyyny ja toisen sai
valita itse. Ideointini lähti käyntiin kotini lähellä olevalta metsäpolulla, jota
ramppaan monta kertaa viikossa. Siellä huomioni kiinnittyi laavun lähellä
oleviin jäkäliin, luppoihin, naavaan ja sammaleeseen. Keksin tehdä tyynyn ja verhot laavulle,
piirsin luonnoksia kotona ja metsässä. Luonnoksia tuli paljon ja niiden
tekeminen oli mielestäni tosi innostavaa.
Kuva lähti elämään omaa elämäänsä ja jossain vaiheessa kuva alkoikin
saada liekomaisen muodon, se oli ihan hauskaa, koska sielläpä sitä polun
varrella kiemurteleekin. Pian kuitenkin idea verhoista laavulla alkoi tuntua
tyhmältä ja siirsin ajatukseni pihapiiristä löytyvään vanhaan Viljamakasiiniin
ja Myllyyn, joissa meillä on majoitustiloja.
Sinne materiaaliksi valikoitui luontevasti värjäämätön pellava, jota
meillä satumalta olikin jo kotona ja se materiaalina sopi mielestäni hyvin
metsäaiheeseen ja majoitustilojen luonteeseen.
Ja tyynylle pariksi päätin sitten vähän tylsästi tehdä toisen tyynyn,
mutta eri kuvioilla. Minulla ei ole juurikaan ompelukokemusta, siksi olikin
sitten helpompi miettiä kahta samanmallista tuotetta. Hykertelin mielessäni,
kun värit tuntuivat onnistuvan, kun testasin niitä ensimmäisen kerran
pellavakankaalle. Harjoittelin
kohdistusta jatkuvaan kuvioon, se tuntui aika haastavalta, mutta kun keksin
siihen omia pieniä jippoja, niin sain kuvat osumaan lähes sinne minne
tarkoitinkin. Tuollainen kohditusasia varmaan hioutuu kokemuksen myötä, silmä
oppii katsomaan ja käsi kohdistamaan, kun tulee harjoitusta tarpeeksi.
![]() |
Materiaalilaskelma
Materiaalilaskelma
olisi ollut paljon helpompi tehdä, mikäli olisin mitannut kankaan, tiennyt sen
hinnan ja punninnut kuinka paljon käytin oikeasti painopastaa. Mutta koska
näitä en voinut tarkistaa täältä kotoa käsin, niin sitten tein
materiaaliARVIO-laskelman, etsin vastaavan kankaan hinnan netistä, muistelin
kankaan koon huitomalla käsilläni sitä eteeni ja mielikuvittelemalla.
Painopastaa ja väriä valmistin 9dl, mutta arvioin käyttäväni sitä vain puolet.
Jatkossa kirjaan kaiken ylös jo tekovaiheessa, ettei tarvitse niin paljon
veikkailla kotona. Mutta tämäpä olikin opettavaista näinkin.
Itsearviointi
Itsearviointi
oli minulle ihan uusi juttu, sitä ei ollut silloin muinaisuudessa, kun
opiskelin. Oli kritiikkipäivä kyllä kurssin jälkeen, mutta se tapahtui
suullisesti, silloin menetelmäni oli haukkua oma työni, koska pelkäsin niin
paljon kritiikkiä ja arvostelua, että yritin sanoa kaiken kamalan itse, ennen
kuin toiset ehtivät. Muistan että eräs opettaja sanoi minulle silloin, että
kyllä ihmisen pitää itse seistä omien töidensä takana, silloin toivoin vain
että olisin voinut seistä niiden edessä, ettei kukaan näkisi niitä. Nyt jotain
on muuttunut, omat työt eivät hävetä niin kauheasti! Olen saanut sen verran rennomman otteen,
että kritiikki ei niin hirvitä, tosin nämä työt ei ole sydänverellä
vuodatettuja taideteoksia, joten siinä on eroa, kun ei ole niin pala sielua
arvostelun alla. Ja ehkä tässä elämänvaiheessa on jo todennut että harvat
maailmanloput ovat maailmanloppuja ja olen nyt aikuisena ihmisenä oppimassa, en
todistamassa tekemällä jotakin olevani joku, kuten silloin lapsosena.
Itsearviointia tehdessäni kurssin anti, oma oppiminen ja tulevaisuuden toiveet
ja visiotkin selkiytyivät, joten oikein hyvä Uusi Juttu tämän kirjoittaminen,
vaikkakin olisi ehkä voinut olla vähän virallisempi. Mutta näillä mennään nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti